Search
|
Est
Back to top

An etymology accomplished: kasima and kasin

Keywords: Estonian, Finnic languages, Baltic loanwords, lexical history

 

Although Julius Mägiste in his ”Estnisches etymologisches Wörtebuch” has pointed out the Estonian word family of kasima as well as its Livonian and Votic counterparts as possible Baltic loans, he fails to mention the source word. This article accomplishes the etymology by suggesting *kās- as the possible Baltic etymon, some derived terms being, e.g. Lithuanian kóšti (kóšia, kóšė) ‘to strain a liquid (e.g. milk) for purification, to pass fermented ale through a strainer to prevent sediment from getting into the barrel etc.’ and Latvian kãst, kàst (kāš, kāsa) ‘to strain a ­liquid for purification, to filter; to drain off the boiled water (e.g. from potatoes) etc.’

 

Lembit Vaba (b. 1945), PhD, Foreign Member of the Latvian Academy of Sciences (Roosikrantsi 6, 10119 Tallinn), phorest45@gmail.com

 

 

References

ALEW 1–2 = Altlitauisches etymologisches Wörterbuch. (Studien zur historisch-vergleichenden Sprachwissenschaft 7.) Koost ja toim Wolfgang Hock, Elvira-Jūlia Bukevičiūtė, Christiane Schiller, Rainer Fecht, Anna Helene Feulner, Eugen Hill, Dagmar S. Wodko. Hamburg: Baar-Verlag, 2015.

B ū g a, Kazimieras 1959. Rinktiniai raštai II. Vilnius: Valstybinė politinės ir mokslinės literatūros leidykla.

EEW = Julius Mägiste, Estnisches etymologisches Wörterbuch 1–12. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft, 2000.

EH = Jānis Endzelīns, Edīte Hauzenberga, Papildinājumi un labojumi K. Mǖlen­bacha Latviešu valodas vārdnīcai 1–2. Rīgā: Lettischen ­Kulturfonds / Grāmatu apgāds, 1934–1946.

EKMS = Andrus Saareste, Eesti keele mõisteline sõnaraamat 1–4. Dictionnaire analogique de la langue estonienne. Avec un index pourvu des traductions en français. (Eesti Teadusliku Seltsi Rootsis väljaanne 3.) Stockholm: Vaba Eesti, 1958–1963.

EKSS = Eesti keele seletav sõnaraamat 1–6. „Eesti kirjakeele seletussõnaraamatu” 2., täiendatud ja parandatud trükk. Toim Margit Langemets, Mai Tiits, Tiia Valdre, Leidi Veskis, Ülle Viks, Piret Voll. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, 2009.

EMS = Eesti murrete sõnaraamat I–. Tallinn: Eesti Keele Instituut 1994–.

ÈSSJa = Étimologičeskij slovar’ slavjanskih jazykov. Praslavjanskij leksičeskij fond 1–. Peatoim О. N. Trubačev. Moskva: Nauka, 1974–. ­http://etymolog.ruslang.ru

(25. I 2019). [Этимологический словарь славянских языков. Праславянский лексический фонд. Отв. ред. О. Н. Трубачев. Москва: Наука.]

G a n a n d e r, Christfrid 1997. Nytt Finskt Lexicon. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 676. Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen julkaisuja 95.) Alkuperäiskäsikirjoituksesta ja sen näköispainoksesta toimittanut Liisa Nuutinen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskus.

G ö s e k e n, Heinrich 1660. Manuductio ad Linguam Oesthonicam. Anführung zur Öhstnischen Sprache. Reval: Gedruckt und verlegt von Adolph Simon / ­Gymnasij Buchdr.

H a b i c h t, Külli, K i n g i s e p p, Valve-Liivi, P i r s o, Urve, P r i l l o p, Külli 2000. Georg Mülleri jutluste sõnastik. (Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised 12.) Toim Jaak Peebo. Tartu: Tartu Ülikool.

H a b i c h t, Külli, P e n j a m, Pille, P r i l l o p, Külli 2015. Heinrich Stahli tekstide sõnastik. Toim Valve-Liivi Kingisepp. Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus.

H a k u l i n e n, Lauri 1968. Suomen kielen rakenne ja kehitys. 3., korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Otava.

K a a l e p, Heiki-Jaan, M u i s c h n e k, Kadri 2002. Eesti kirjakeele sagedus­sõnastik. Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus. http://www.cl.ut.ee/ressursid/sagedused/index.php?lang=et (25. I 2019).

K e t t u n e n, Lauri 1938. Livisches Wörterbuch mit grammatischer Einleitung. (Lexica Societatis Fenno-Ugricae V.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

LEV = Konstantīns Karulis, Latviešu etimoloģijas vārdnīca 1–2. Rīga: Avots, 1992.

LEW = Ernst Fraenkel, Litauisches etymologisches Wörterbuch 1–2. Heidelberg: Carl Winter, Universitätsverlag, Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht, 1962–1965.

ME = K. Mīlenbacha Latviešu valodas vārdnīca 1–4. Toim Jānis Endzelīns. Rīgā: Lettischen Bildungsministerium / Lettischen Kulturfonds, 1923–1932.

M ä g i s t e, Julius 1933. Mis on soomlased laenanud eesti keelest? – Eesti Kirjandus, nr 8, lk 368–377.

M ä g i s t e, Julius 1956. Toonane eesti keele harrastaja Soomes. – Tulimuld, nr 4, lk 173–174.

P o s t i, Lauri 1942. Grundzüge der livischen Lautgeschichte. (Suomalais-Ugri­laisen Seuran toimituksia LXXXV.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

R e ķ ē n a, Antoņina 1998. Kalupes izloksnes vārdnīca 1–2. Rīga: Latviešu valodas institūts.

R u d z ī t e, Marta 1993. Latviešu valodas vēsturiskā fonētika. Rīga: Zvaigzne.

S m o c z y ń s k i, Wojciech 2016. Słownik etymologiczny języka litewskiego. Wydanie drugie, poprawione i znacznie rozszerzone. Na prawach rękopisu. https://rromanes.org/pub/alii/Smoczyński%20W.%20Słownik%20etymologiczny%20języka%20litewskiego.pdf (25. I 2019).

SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen julkaisuja 36.) Peatoim Ulla-Maija Kulonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskus, 1992–2000.

T o p o r o v, Vladimir Nikolaevič 1980. Prusskij jazyk. Slovar’ 3. Peatoim V. V. Ivanov. Moskva: Nauka. [Владимир Николаевич Топоров, Прусский язык. Словарь 3. Отв. ред. В. В. Иванов. Москва: Наука.]

T s v e t k o v, Dmitri 1995. Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto. (Lexica Societatis Fenno-Ugricae 25.) Toim Johanna Laakso. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

VKKMS = Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja. (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XIX.) Ainekset kerännyt L. Posti, painokuntoon toimittanut S. Suhonen L. Postin avustamana. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1980.

VKS = Vadja keele sõnaraamat 1–7. Toim Elna Adler, Merle Leppik, Silja Grünberg. Tallinn: Eesti Keele Instituut, 1990–2011.

W i e d e m a n n, Ferdinand Johann 1973 [1893]. Eesti-saksa sõnaraamat. Estnisch-deutsches Wörterbuch. Neljas, muutmata trükk teisest, Jakob Hurda redigeeritud väljaandest. Vierter unveränderter Druck nach der von Jakob Hurt redigierten Auflage. Tallinn: Valgus.

W i n k l e r, Eberhard, P a j u s a l u, Karl 2009. Salis-livisches Wörterbuch. (Linguistica Uralica. Supplementary Series 3.) Tallinn: Teaduste Akadeemia Kirjastus.

 

Võrguväljaanded

Eesti regilaulude andmebaas. http://www.folklore.ee/regilaul/andmebaas (25. I 2019).

Lietuvių kalbos etimologinio žodyno duomenų bazė. ­http://etimologija.baltnexu­s.lt (25. I 2019).

Lietuvių kalbos žodynas. www.lkz.lt (25. I 2019).

Tezaurs. http://www.tezaurs.lv (25. I 2019).