Search
|
Est
Back to top

The crazy idea of etymologising plant names: adru (Fucus vesiculosus)

Keywords: Finnic languages, Baltic loanwords, lexical history

A Baltic etymology is suggested for an Estonian-Finnish root name for seaweed (Est adru, adra etc, Fin haura, hauru, hatru ‘kelp, bladderwrack’). The hypothetical origin of the word is *šandra, continuing in the modern Lithuanian šañdrai pl, šandros pl ‘trash, litter, blades of grass, wash-up left by floods on riverbanks or in flood meadows’. The idea looks impeccable both from a phonetic and semantic point of view.

 

Lembit Vaba (b. 1945), PhD, Foreign Member of the Latvian Academy of Sciences, phorest45@gmail.com

References

ALFE = Atlas Linguarum Fennicarum. Itämerensuomalainen kielikartasto. Lääne­meresoome keeleatlas. Ostseefinnischer Sprachatlas. Лингвистический атлас прибалтийско-финских языков. Kd 1–3. Peatoim Tuomo Tuomi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisen kielten tutkimuskeskus, 2004–2010.

B ū g a, Kazimieras 1961. Rinktiniai raštai III. Vilnius: Valstybinė politinės ir mokslinės literatūros leidykla.

D a n e l l, Gideon 1951. Estlandssvenskarnas folkliga kultur II. Ordbok över Nuckömålet. Lund: Carl Bloms Boktryckeri A.-B.

D u r i d a n o v, Ivan 1973. Südslaw. *svęndr-: lit švéndras und Zubehör. – Baltistica, kd IX, nr 1, lk 53–55.

EH = J. Endzelīns, E. Hauzenberga, E. Papildinājumi un labojumi K. Mīlenbacha 1946. Latviešu valodas vārdnīcai II. Rīgā: Grāmatu apgāds.

EES = Eesti etümoloogiasõnaraamat. Koost ja toim Iris Metsmägi, Meeli Sedrik, Sven-Erik Soosaar. Peatoim I. Metsmägi. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, 2012.

EEW = Julius Mägiste 2000. Estnisches etymologisches Wörterbuch I. Helsinki: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.

EK = Eesti kohanimeraamat. Koost Marja Kallasmaa jt. Toim Peeter Päll, M. Kallasmaa. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, 2016.

EKET = Alo Raun 1982. Eesti keele etümoloogiline teatmik. Rooma–Toronto: Maarjamaa.

EKMS = Andrus Saareste 1958. Eesti keele mõisteline sõnaraamat III. Stockholm: Vaba Eesti.

EM = Varje Lonn, Ellen Niit 2002. Saarte murde tekstid. (Eesti murded VII.) Tallinn: Eesti Keele Instituut.

EMS = Eesti murrete sõnaraamat I. Tallinn: Eesti Keele Instituut, 1994.

ENE = Eesti Nõukogude Entsüklopeedia 1. Tallinn: Valgus, 1985.

F a l k, H[jalmar] S., Torp, Alf 1911. Norwegisch-Dänisches Etymologisches Wörterbuch II. Heidelberg: C. Winter.

F r e u d e n t h a l, A[xel] O[lof], V e n d e l l, H. A. (koost) 1886. Ordbok öfver Estländsk-svenska dialekterna. (Skrifter utgifna af Svenska Literatursällskapet i Finland VII.) Helsingfors: Tidnings- & Tryckeri-Aktiebolagets Tryckeri.

F r i e s, Sigurd 1962. Öländskt och uppsvenskt. En ord- och ortnamnsgeografisk studie över uppsvenska drag på Öland och längs Götalands östkust. Mit einer Zusammenfassung: Öland und die Mälarprovinzen. Uppsala: Uppsala Universitetet, lk 29–36.

H a k u l i n e n, Lauri 1930. Kieli- ja tyyliseikkain huomioinnista kansankielemme sanaston keruussa. – Virittäjä, nr 3, lk 273–288.

H a k u l i n e n, Lauri 1968. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kolmas, korjattu ja lisätty painos. Helsingissä: Otava.

H o f s t r a, Tette 1985. Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961. Groningen: Drukkerij Van Denderen B.V.

IEW = Julius Pokorny 1953. Indogermanisches etymologisches Wörterbuch II. Bern: A. Francke AG. Verlag.

I t k o n e n, Terho 1983. Välikatsaus suomen kielen juuriin. – Virittäjä, nr 3, lk 190–229; nr 4, lk 349–386.

K a s k, Arnold 1967. Eesti keele ajalooline grammatika I. Häälikulugu. Tartu: Tartu Riiklik Ülikool, eesti keele kateeder.

LEW = Ernst Fraenkel 1965. Litauisches etymologisches Wörterbuch II. Heidelberg: Carl Winter, Universitätsverlag, Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht.

M a n n i n e n, Ilmari 1933. Die Sachkultur Estlands II. (Õpetatud Eesti Seltsi eritoimetused II.) Tartu: Õpetatud Eesti Selts.

ME = K. Mīlenbacha Latviešu valodas vārdnīca IV. Rediģējis, papildinājis, nobeidzis J. Endzelīns. Rīgā: Kultūras fonda izdevums 1929–1932.

O j a n s u u, Heikki 1916. Suomalais-virolaiset kielelliset kosketukset. I. Viron kielen vaikutus suomeen. – Suomen kielen tutkimuksen työmaalta. Sarja esitelmiä I. Jyväskylä: Gummerus, lk 98–205.

O l l i k a i n e n 2003 = Вера Михайловна Оллыкайнен 2003. Словарь северо-ингерманландских говоров финского языка: говоры вуолэ и колтушский. Pohjois-Inkerin murresanakirja: Vuoleen ja Kelton murresanastoa. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

P o s t i, Lauri 1977. Some new contributions to the stock of Baltic loanwords in Finnic languages. – Baltistica. Baltų kalbotyros žurnalas, kd XIII, nr 1, lk 263–270.

R u l l i n g o, Ago 2001. Muhumaa: loodus, aeg, inimene. [Tallinn:] Eesti Entsüklopeediakirjastus.

R u o p p i l a, Veikko 1984. Itä-Kannaksen murresanakirja. Aineiston koonneet Adolf Neovius, Lauri Hakulinen ja Veikko Ruoppila, toim Veikko Ruoppila. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.

R u ß w u r m, Carl 2015 [1855]. Eibofolke ehk rootslased Eestimaa randadel ja Ruhnus. Tlk Ivar Rüütli. [Haapsalu:] MTÜ Eestirootsi Akadeemia.

S a a r e s t e, Andrus 1953. Länsi-Viron sanaston suhteesta suomen kieleen. (Suomi 106/3.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

SEO = Elof Hellquist 1970. Svensk etymologisk ordbok I–II. Tredje upplagan. Lund: C. W. K. Gleerups Förlag.

SKES = Yrjö Heikki Toivonen 1974. Suomen kielen etymologinen sanakirja. I. Toinen painos. (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII, 1.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

SMS = Suomen murteiden sanakirja 1–. Päätoim Tuomo Tuomi. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1985–.

SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1. Päätoim Erkki Itkonen, Ulla-Maija Kulonen. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.

V a b a, Lembit 1990. Die baltischen Sonderentlehnungen in den ostseefinnischen Sprachen. – Itämerensuomalaiset kielikontaktit. Itämerensuomalainen symposium 7. kansainvälisessä fenno-ugristikongressissa Debrecenissä 27.8.–1.9.1990. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 61.) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 125–139.

V a b a, Lembit 2005. Dažas piezīmes par Baltijas somu (un it īpaši igauņu) valodu vārda sakņu modifikāciju uz baltu valodu fona. Summary. A type of root modification in the Baltic Finnic languages (especially Estonian) against a background of Baltic languages. – Baltu filoloģija. Baltu valodniecības žurnāls. Journal of Baltic Linguistics, kd XIV, nr 2, lk 155–161.

V a b a, Lembit 2015. Sõna sisse minek. (Eesti Teaduste Akadeemia Emakeele Seltsi toimetised 73.) Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Emakeele Selts.

V i i t s o, Tiit-Rein 1983. Läänemeresoomlased: maahõive ja varaseimad kontaktid. – Symposium Saeculare Societatis Fenno-Ugricae. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 185.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, lk 265–281.

V i i t s o, Tiit-Rein 2007. merilevä; adru. – Atlas Linguarum Fennicarum 2. Itämerensuomalainen kielikartasto. Läänemeresoome keeleatlas. Ostseefinnischer Sprachatlas. Лингвистический атлас прибалтийско-финских языков. Peatoim Tuomo Tuomi. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 800. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 118.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, lk 512–514.

V i l b a s t e, Gustav 1993. Eesti taimenimetused. (Eesti TA Emakeele Seltsi toimetised 20 (67).) Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia.

V i l b e r g, Gustav 1915a. Atru, adru. – Eesti Kirjandus, kd X, nr 2, lk 55.

V i l b e r g, Gustav 1915b. Veel adrust. – Eesti Kirjandus, kd X, nr 12, lk 400–402.

V i l k u n a, Kustaa 1974. Tang I. – Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid: från vikingatid till reformationstid XVIII. Malmö: Allhems Förlag, lk 131.

VKM = Valimik korrespondentide murdetekste VIII. Minevikupärandit Häädemeestelt. Kogunud Marta Mäesalu. Tallinn: Eesti TA Emakeele Selts, 2012.

VMS = Väike murdesõnastik I–II. Toim Valdek Pall. Tallinn: Valgus, 1982–1989.

Wied = Ferdinand Johann Wiedemann 1972. Estnisch-deutsches Wörterbuch. Vierter unveränderter Druck nach der von J. Hurt redigierten Auflage. Tallinn: Valgus.

 

Võrguväljaanded

EMS = Eesti murrete sõnaraamat http://www.eki.ee/dict/ems/

HERBA. Historistlik Eesti rahvameditsiini botaaniline andmebaas. http://herba.folklore.ee

Lietuvių kalbos etimologinio žodyno duomenų bazė. http://etimologija.baltnexus.lt

Lietuvių kalbos žodyno (t. I–XX, 1941–2002) elektroninio varianto I leidimas 2005 www.lkz.lt

Svenska Akademiens ordbok. http://g3.spraakdata.gu.se/saob